Uncategorized

Askelmerkkejä oppimisanalytiikan eettisessä kehittämisessä ja käytössä

Kirjoittajat:

Jiri Lallimo, Aalto yliopisto

Anni Silvola, Oulun yliopisto

Oppimisanalytiikka voi tarjota monipuolista tukea opiskelijoille, ohjaajille, opettajille ja koulutuksen johtajille. Samalla se herättää uudenlaisia eettisiä kysymyksiä tiedon hyödyntämisestä osana koulutusinstituution käytänteitä. Oppimisanalytiikan etiikalla tarkoitetaan yleisesti oppimisanalytiikka käyttöön liittyvien arvojen tarkastelua eri käyttäjien näkökulmista, jotka yhdistyvät oppimisen ja opetuksen toivottuihin tai epäsuotuisiin toteutuksiin. Tyypillisesti keskustelu kohdistuu siihen,  millaiset asiat herättävät eri toimijoille kysymyksiä tai huolta esimerkiksi oppimisanalytiikan käyttötarkoituksesta, datan käsittelystä, oikeuksista dataan ja tuloksiin tai millaisia toimia analytiikan tuloksista tulisi seurata opiskelijan hyväksi. Tässä kirjoituksessa käymme lyhyesti läpi, millaisia oppimisanalytiikan eettisiä periaatteita korkeakouluissa on tunnistettu tähän mennessä tärkeiksi ja millaisia suuntaviivoja tutkimuskirjallisuus tarjoaa aiheeseen. Kun kirjoituksessa viittaamme yleisesti etiikkaan, tarkoitamme oppimisanalytiikan eettisiä kysymyksiä.

Eettisiin kysymyksiin liittyvä lainsäädäntö ja erityisesti vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus (GDPR, General Data Protection Regulation) sekä siihen liittyvät kansalliset tulkinnat ja ohjeistus datan käsittelystä vaikuttavat käytännön toteutuksiin. Tulkinnat ovat tällä hetkellä edelleen tarkentuvia. Koska oppimisanalytiikka on suhteellisen uusi elementti oppimisen ja opetuksen tukemiseksi, on aluksi tärkeää tunnistaa oppimisanalytiikan kehittämistä ja käyttöä ohjaavia eettisiä periaatteita. Periaatteiden taustalla vaikuttavat aiempi tutkimuskirjallisuus (esim. Slade & Prinsloo, 2013; Sclater, 2016), muissa Euroopan maissa toteutetut eettisen toiminnan linjaukset (esim. SURF ja JISC) sekä omat huomiomme. Keskeisiä periaatteita ovat:

  • Oikeus vaikuttaa omien henkilötietojen käsittelyyn
  • Oppimisanalytiikan tavoitteiden ja käytäntöjen läpinäkyvyys
  • Yliopiston julkistetut arvot, strategia ja toimintaperiaatteet oppimisanalytiikan kehittämisen pohjana
  • Tasapuolisuus eli erilaisten opiskelijoiden ja ryhmien omien tarpeiden tukeminen
  • Toiminnan laadun parantaminen eri toimijoiden omista näkökulmista
  • Positiivisen ja aktiivisen opiskelukokemuksen vahvistaminen
  • Henkilökohtaisen tuen ja palautteen tarjoaminen
  • Oppimisanalytiikka osana opettajan ja ohjaajan tarjoamaa tukea
  • Datan ja algoritmien kriittinen tarkastelu
  • Käyttäjäkeskeisyys oppimisanalytiikan kehittämisessä

Koulutusinstituutiot ovat valmistelemassa itselleen linjauksia, joissa yllä mainittuja periaatteita pyritään konkretisoimaan käytäntöjen näkökulmasta. Tämä on luonnollista, sillä koulutusinstituutiot tarvitsevat juridisen perustan sekä organisaatiokohtaisia määrittelyjä ohjaamaan oppimisanalytiikan kehittämistä ja käyttöä. Siinä yhdistyvät kysymykset organisaation tavoitteista, hallinnollisia linjauksia datan käytön rooleista ja oikeuksista, teknisiä elementtejä datan hallinnasta ja välineiden toteutuksista, sekä tärkeimpänä määrittelyjä käytännön analytiikkatoteutuksista opiskelijan, opettajan, ohjaajan,  palveluhenkilöstön ja johdon työskentelyn tueksi. Vaikka oppimisanalytiikan kokonaisuus on varsin monimuotoinen ja sisältää useita edelleen tarkentuvia elementtejä, erilaisilla linjauksilla ja yhteisillä päätöksillä turvataan, että oppimisanalytiikkaa käytetään yhteisesti sovittuihin tarkoituksiin ja että toimijoiden oikeudet ja tietosuoja toteutuvat.

Kansainvälinen kirjallisuus on painottanut opiskelijoiden ja henkilökunnan näkökulmia eettisiin kysymyksiin omina tarkasteltavina alueinaan, jotta erilaisiin käyttötapauksiin saadaan selkeitä ja käytännönläheisiä ratkaisuja. Opiskelijoiden rooli oppimisanalytiikan kehittämisessä ja käytössä on tunnistettu olennaiseksi, koska heidän toimintansa on pääasiallinen kerättävän tiedon lähde, mutta he ovat myös itse tiedon hyödyntäjiä. Tutkimuskirjallisuus on tunnistanut, että koulutusinstituutioiden oppimisanalytiikan kestävän toimintakulttuurin rakentamisessa on tärkeää osallistaa opiskelijat aktiivisesti oppimisanalytiikan kehittämisprosessin eri vaiheisiin (esim. Slade & Prinsloo, 2013). Opiskelijoiden toimijuuden tukeminen oppimisanalytiikalla on tunnistettu tärkeäksi myös oppimisen tukemisen näkökulmasta (Bennet & Folley, 2018). Koska opiskelijoiden osaaminen sekä identiteetti ovat jatkuvassa muutoksessa opiskelupolun aikana, on tärkeää tarkastella avoimesti ja kriittisesti, millaista tietoa opiskelijoiden toiminnasta on mielekästä kerätä ja millaiset mahdollisuudet opiskelijoilla itsellään on vaikuttaa opinnoista syntyvään digijalanjälkeen, datan käsittelyyn sekä analytiikkaa hyödyntävään tukeen. 

Henkilökunnan näkökulmia oppimisanalytiikan eettisiin kysymyksiin ei ole tutkittu kovin laajasti. On kuitenkin tarkasteltu esimerkiksi sitä, millaiset tekijät vaikuttavat oppimisanalytiikan hyväksymiseen, jotta sitä voitaisiin hyödyntää työkaluna erilaisissa tilanteissa. Klein ja muut (2019) huomasivat tutkimuksessaan, että opettajat eivät aina olleet selvillä siitä, miten heidän odotettiin hyödyntävän tarjolla olevia oppimisanalytiikan työkaluja työssään, ja tukisivatko työkalut opiskelijoita ja heidän hyvinvointiaan opettajien toivomalla tavalla. Lisäksi on tunnistettu, että teknologian käytettävyys ja sujuvuus, sekä opiskelijan tukeminen käyttöönoton päämääränä ovat opettajille ja ohjaajille usein tärkeitä (esim. Howell et al., 2018). Jos työkalujen käytöstä ei ole instituutiossa täyttä selvyyttä ja yksimielisyyttä, voi sen käyttö synnyttää helposti ammattieettisesti ristiriitaisia kokemuksia. 

Oppimisanalytiikan kehittäjät, sisältäen pedagogisen, data-analytiikka- ja teknologiaosaamisen, ovat keskeinen sidosryhmä eettisten työkalujen kehittämisessä. Vuoropuhelu eri ammattiryhmien välillä ja yhdessä loppukäyttäjien kanssa varmistaa eettisten kysymysten sisällyttämisen oppimisanalytiikan kehittämisprosesseihin, joissa  määritellään analytiikan loppukäytön muotoja. 

AnalytiikkaÄly-hankkeessa on kartoitettu laajasti käyttötarpeita ja työstetty opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa oppimisanalytiikan välineistöjä. Meneillään olevissa työpöytien testauksissa saamme tärkeää tietoa niihin liittyvistä käyttökokemuksista erilaisissa tilanteissa, kuten osana ohjausta tai omien opintojen suunnittelua, seurantaa ja ennakointia. Eettiset kysymykset eivät ole irrallista käsitteellistä pohdintaa, vaan saavat konkreetin muodon testauksen käyttökokemuksista uusien eettisten näkökulmien tunnistamiseksi oppimisen ja opettamisen analytiikkatuettujen käytäntöjen rakentamisessa.

Lähteet

Bennett, L., & Folley, S. (2019). Four design principles for learner dashboards that support student agency and empowerment. Journal of Applied Research in Higher Education, 12(1), 15-26. doi:http://dx.doi.org/10.1108/JARHE-11-2018-025

Howell, J. A., Roberts, L. D., Seaman, K., & Gibson, D. C. (2018). Are we on our way to becoming a “helicopter university”? academics’ views on learning analytics. Technology, Knowledge and Learning, 23(1), 1-20. doi:http://dx.doi.org/10.1007/s10758-017-9329-9

Klein, C., Lester, J., Rangwala, H., & Johri, A. (2019). Technological barriers and incentives to learning analytics adoption in higher education: Insights from users. Journal of Computing in Higher Education, 31(3), 604-625. doi:http://dx.doi.org/10.1007/s12528-019-09210-5

Sclater, N. (2016). Developing a code of practice for learning analytics. Journal of Learning Analytics, 3(1), 16-42

Slade, S., & Prinsloo, P. (2013). Learning Analytics: Ethical Issues and Dilemmas. American Behavioral Scientist, 57(10), 1510–1529. https://doi.org/10.1177/0002764213479366

Vastaa