Uncategorized

Analytiikkaa opintojen ohjauksen tueksi

Tommi Haapaniemi, Itä-Suomen yliopisto

AnalytiikkaÄly-hankkeen kehittämistyön keskiössä on ollut alusta lähtien analytiikka, jonka datalähteenä on opiskelijarekistereissä oleva tieto opiskelijoiden toiminnasta ja opiskelun tuloksista.

Opiskelijoiden suoritustiedot kertovat menneestä

Opintorekisterissä olevat suoritustiedot ovat luonteeltaan historiallisia. Opintorekisterin tiedoissa viive on siinä mielessä merkittävä, että suoritukseen johtanut opiskeluprosessi on tyypillisesti suorituksen kirjaamisvaiheessa jo ohi. Analytiikan hyödyntämisen näkökulmasta opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskelussa on voinut tapahtua muutoksia ja tilanne saattaa olla tarkasteluhetkellä jo hyvinkin erilainen. Menneestä kertovan tiedon avulla on joissakin tapauksissa mahdollista arvioida ja ennustaa opiskelijoiden opintojen suuntaa hyödyntämällä tunnistettuja indikaattoreita. Haasteena kuitenkin on, että näiden indikaattoritietojen tunnistaminen on hankalaa, eivätkä niistä tehtävät päätelmät esimerkiksi yksittäisten opiskelijoiden kohdalla välttämättä pidä paikkaansa.

HOPSista suuntaa tulevaan

Yksi keskeisimmistä työvälineistä opiskelijan tavoitteiden ja suunnitelmien yhdistämiseksi analytiikkaa hyödyntävään opintopolun ohjaukseen näyttäisi olevan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSit otettiin opiskelijan ohjauksen välineenä käyttöön yliopistoissa laajasti 2006 tutkinnonuudistuksen yhteydessä (ks. esim. Ansela, Haapaniemi & Pirttimäki, 2005).

HOPSien käyttö on saanut niiden käyttöönoton jälkeen monia muotoja. Joissain tapauksissa niiden käyttö on voinut jäädä enemmän tai vähemmän teknisluontoiseksi. On myös voinut käydä niin, että HOPSit eri muotoineen ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi opiskelijan ohjausta, mutta käytettävissä oleva teknologia ei ole tukenut kaikilta osin laajempaa soveltamista. Teknologian kehittyminen puolestaan luo sekä paineita, että mahdollisuuksia HOPSin ohjauksen ja opintohallinnollisten prosessien muutoksille.

Olemme UEFissa siirtymässä uuden opintotietojärjestelmän käyttöön. Sen myötä myötä saamme myös opiskelijoiden opintojen suunnittelun tueksi uusia työvälineitä. AnalytiikkaÄly-hankkeessa tehty kehitystyö on osoittanut, että HOPS voi saada oppimisanalytiikan näkökulmasta uusia merkityksiä. Kehittämisen mahdollisuudet ja reunaehdot ovat tällä hetkellä vielä osin avoimia, mutta olemme tunnistaneet hankkeen myötä sen, että opintopolun ohjauksen tueksi kehitettävässä analytiikassa tietoja tarvitaan sekä opiskelijan suunnitelmista, että toteutuneesta toiminnasta. Yliopisto-opiskelijoiden HOPSien merkitys ei siten ole vähenemässä, sillä oppimisanalytiikan monipuolinen hyödyntäminen itseohjautuvan opiskelijan ohjauksen tukena edellyttää HOPSiltakin uudenlaista dynaamisuutta.

Itseohjautuvan opiskelijan tukeminen analytiikkaa hyödyntävällä ohjauksella

Tähän mennessä olemme UEFissa kehittäneet suoritustietoihin ja palautteeseen pohjautuvaa analytiikkaa erityisesti yliopiston opetuksen johtamisen tarpeisiin. Seuraavissa vaiheissa tarkoituksena on siirtyä opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien oppimisanalytiikan välineiden kehittämiseen. Tavoitteena on luoda muun muassa välineitä ja toimintamalleja opiskelijoiden lisääntyneen etäopiskelun ja sen edellyttämän itseohjautuvuuden tuen tarpeisiin.

Itseohjautuvassa opiskelussa opiskelijan oman toiminnan suunnittelun ja sen arvioinnin merkitys korostuu. Knowlesin (1975) mukaan itseohjautuvuus on prosessi, jossa oppija on aloitteellinen. Itseohjautuva opiskelija toimii itsenäisesti tai toisten avulla oppimistarpeidensa havaitsemisessa, oppimistavoitteidensa määrittelyssä, tarvittavien oppimisresurssien hankkimisessa, itselleen sopivien oppimisstrategioiden valinnassa ja toteuttamisessa sekä oppimistulostensa arvioinnissa.

Itseohjautuva ei siis tarkoita yksinäistä oppimista. Siinä pyritään opiskelijan aloitteellisuuteen, mutta itseohjautuvaa opiskelua voidaan tukea ohjauksella ja tukemalla oman toiminnan arviointia esimerkiksi analytiikan tuottamalla tiedolla. Ohjauksen kohdentaminen sitä tarvitseville ja ajoittaminen opiskeluprosessin kannalta oikea-aikaisesti on haasteellista, mutta keskeistä ohjauksen onnistumiseksi. Kohdentamisen ja ajoittamisen kannalta keskeinen kysymys on se, minkälaista tietoa opiskelijan suunnitelmista, tavoitteista ja opintojen toteutumisesta ohjauksessa on käytettävissä.

Oppimisanalytiikan kytkeminen opiskelijan opintopolun ohjaukseen on vielä suurelta osin tuntematonta aluetta. Lisääntynyt etäopiskelu on teknistänyt opiskelua. Ja kun samaan aikaan yliopiston opintotietojärjestelmät uudistuvat, on hyvä pitää mielessä, että opiskelussa onnistumisessa ja merkityksellisessä oppimisessa ei ole kyse vain tekniikasta, suorittamisesta tai mitattavien asioiden toistojen määristä. Henkilökohtaiset kokemukset, kohtaamiset henkilökunnan kanssa ja opinnoille annettu merkitys ovat tärkeitä opiskelijoiden oppimiselle. Analytiikka voi tukea myös opettajan ja ohjaajan kehittymistä ja oman toiminnan reflektiota.

Oppimisanalytiikkatiedon tuella toteutettavia interventioita suunniteltaessa on tärkeää, että suhtaudumme kriittisesti perusoletuksiin, joita meillä on analytiikan käytöstä ja pohdimme kriittisesti ne tavat, joilla integroimme analytiikkatiedon käytön osaksi opiskelun arviointia ja ohjausta (Archer & Prinsloo, 2020). Tarvitsemme vielä lisää kokemusta ja tietoa analytiikan hyödyntämisestä opiskelijan opintopolun ohjauksessa.

Lähteet:

Archer, E. & Prinsloo, P. (2020) Speaking the unspoken in learning analytics: troubling the defaults, Assessment & Evaluation in Higher Education, 45:6, 888-900

Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. (2005). Yliopisto-opiskelijan hops: Ohjaajan opas. Kuopion yliopisto, Oppimiskeskus.

Knowles, M. (1975). Self-directed learning. A guide for learners and teachers. Cambridge: Adult education.

Vastaa