Anni Silvola ja Jenni Kunnari
Oulun yliopisto
ITK (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa)-konferenssi järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen livenä Hämeenlinnan Aulangolla joulukuun alussa. Päivät pitivät sisällään kauan kaivattujen sosiaalisten kohtaamisten lisäksi runsaasti ajankohtaisia esittelyitä, puheenvuoroja, työpajoja ja vapaamuotoista keskustelua sekä ideointia.
Konferenssin teema Arkea ja unelmia siivitti meidät syvälle teknologian, tekoälyn ja analytiikan hyödyntämiseen koulutuksen arjessa. ITK-päivien aikana huomasimme, että oppimisanalytiikka kiinnostaa laajasti ja että oppimisanalytiikan sovelluksia on otettu jo käyttöön monissa oppilaitoksissa. Oppimisanalytiikan rinnalla myös erilaiset tekoälysovellukset olivat nousseet kiinnostavalla tavalla esimerkeiksi sekä teknologian että digipedagogisen osaamisen kehittymisestä. Päivien aikana kävi hyvin ilmi se laajuus, miten suomalaisen koulutuksen kentällä hyödynnetään ja kehitetään erilaisia digipedagogisia ratkaisuja.
Yhtenä teemana konferenssista jäi mieleen oppimisanalytiikan pedagoginen hyödyntäminen eri konteksteissa. Oppimisanalytiikka puhututti esimerkiksi opettajan pedagogisen toiminnan, opiskelijan oman oppimisen reflektoinnin ja ohjauksen käytänteiden tukemisen näkökulmasta. Erilaisia kokeiluja ja käyttökokemuksia oppimisanalytiikasta on selvästi kertynyt runsaasti parin viime vuoden aikana. Tekoälyn hyödyntäminen on noussut toiseksi tärkeäksi datalähtöisten toimintamallien kehittämisen suunnaksi oppimisanalytiikan rinnalle. XAMKin tekoäly-työpajassa kävimme kiinnostavaa keskustelua esimerkiksi osaamismerkkien mahdollisesta hyödyntämisestä datalähtöisen koulutuksen osana. Keskusteluissa nousi esiin myös vuorovaikutuksen ja teknologian rooli oppimisen tukena, sekä mistä ja minkälaista dataa hyödynnetään oppimisanalytiikassa. Työpajatyöskentelyämme siivittivät hyvä keskustelut myös siitä, mitä dataa tulisi hyödyntää enemmän. Oppimisanalytiikkaa ja tekoälyä tulisikin kehittää erityisesti tukemaan erilaisia prosesseja, sekä tehostamaan koulutuksen toimintoja.
Digipedagogisten ratkaisujen kehittämisen rinnalla tehdään paljon työtä eettisten kysymysten ja niiden ratkaisujen tunnistamisessa. Useassa esityksessä tehtiin katsauksia menneisyyden onnistumisiin ja vähemmän onnistuneisiin kokeiluihin, mutta suunnattiin katse myös vankasti tulevaisuuteen ja siihen, mitä tulee vielä tutkia, kehittää ja tavoitella. Erityisesti nousi esille tarve saada selkeitä eettisiä ohjeistuksia erilaisiin käyttötarkoituksiin sovellettuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä oppimisanalytiikan viitekehyksen esittelytilaisuudessa eri oppilaitosten edustajat saivat tilaisuuden tuoda esille, miten oppimisanalytiikan käyttöönottoa voitaisiin valtakunnallisesti tukea. Yhtenä keskeisenä asiana tuotiin esille eri järjestelmien väliset rajapinnat, joita kehittämällä eri järjestelmiin kertyvän tiedon hyödyntämistä voitaisiin helpottaa. Laajalle hajautunut ja siiloutunut tieto edellyttää toimivia rajapintoja ja toimintatapoja tiedon yhdistämiseen. Toisaalta taas tietojen yhdistämiseen liitetään useita oppijan yksityisyyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä, joiden huomiointiin toivotaan selkeitä ohjeistuksia. Lisäksi keskusteluissa nousi esille tarve saada kontekstispesifejä ohjeistuksia vastuulliseen tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen, jotta oppilaitoksissa osattaisiin ratkoa erilaisten käyttötilanteiden esille nostamia eettisiä kysymyksiä.
Opetusministeri Li Andersson muistutti, miten korona-aikana koulutuksen parissa tehtiin merkittävä loikka koulutuksen ja oppimisen digitalisaatiossa. Edelleen tarvitaan tutkimusta ja käytännön kokemuksia siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää teknologiaa koulutuksen eri toimijoiden työvälineenä. Huolimatta siitä, että meillä on runsaasti erilaisia teknologisia ratkaisuja käytössä, tulisi opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden tuen tarpeita ja teknologian käyttökokemuksia ymmärtää paremmin. Tällöin myös oppimisesta kertyvä data saataisiin tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Oppimisanalytiikan tutkimus ja käyttöönotto on edistynyt paljon. Seuraavat askeleet oppimisanalytiikan käyttöönotossa voisivat olla erilaisten oppimisen edellytysten huomioiminen työkalujen ja käytänteiden suunnittelussa, sekä monialaisen yhteistyön jäsentäminen eri toimijoiden välillä, jotta oppimisanalytiikka saadaan vastuullisesti käyttöön oppilaitoksissa ja sitä opitaan hyödyntämään erilaisten tilanteiden työkalupakkina.
Hanke toivottaa rauhallista joulua kaikille seuraajilleen ja yhteistyötahoille!
