Uncategorized

Ohjaako data ohjausta? Analytiikka (etä)ohjauksessa -seminaarin satoa

Erkki Härkönen, Susanna Ahteensuu (Turun yliopisto), Jenni Kunnari (Oulun yliopisto)

AnalytiikkaÄly-Etäohjaus -hanke järjesti 16.12.2021 seminaarin, joka kokosi Zoomiin enimmillään toista sataa analytiikasta ja ohjauksesta kiinnostunutta osallistujaa. Hankkeessa kehitetään tukimallia, joka hyödyntää analytiikkatietoa ja -välineitä etä- ja hybridiohjaukseen sekä vuorovaikutuksen tukemiseen etäohjauksessa. Seminaarin tavoitteena oli tuoda yhteen ajankohtaista käytännön ja tutkimuksen tietoa analytiikasta sekä osaamista ja kokemusta ohjauksesta. Lisäksi toivoimme vilkasta keskustelua aiheiden parissa työskenteleviltä sekä uusia ideoita hankkeen työn tueksi. Tässä blogikirjoituksessa summaamme päivän antia.

Oppimisanalytiikkaa pyritään hyödyntämää muun muassa opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja omien opiskelusuunnitelmien seurannan tukena. Myös ohjaajat voisivat hyödyntää dataa opintojen etenemisen seurannassa ja ohjausinterventioiden suuntaamisessa. Esimerkiksi Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kehittämän ohjaajan työpöytäsovelluksen avulla omaopettajat/opettajatuutorit voivat seurata ryhmänsä opintojen etenemistä reaaliaikaisesti, tavoittaa ajoissa opintojen viivästymisriskissä olevat opiskelijat ja tukea kehittyneen ennakoinnin avulla ryhmän tavoitteiden saavuttamista. Sovellus olisi integroitavissa Peppi-opintotietojärjestelmään. Kehittämisprojektissa on hahmotettu myös lisätoiminnallisuuksia opiskelijan työpöydälle opintojen suunnittelun tueksi. Tampereella on jatkettu AnalytiikkaÄly-sovelluskehitystä, jonka SISU-dataa hyödyntävä versio on pilottikäytössä Tresilienssi-hankkeessa. Oulussa on selvitetty PowerBI-työkalun avulla, miten analytiikka ja visualisoinnit voivat tukea opiskelijoita opintojen suunnittelun ja seurannan osalta, mutta myös ohjaustilannetta sekä ohjaajien että opiskelijoiden osalta.

Oppimisanalytiikkaa voidaan itsemonitoroinnin ja opiskeluprosessin seurannan lisäksi hyödyntää opintojaksoilla ja toisaalta myös organisaatiotasolla korkeakouluopetuksen kehittämisessä. Itä-Suomen yliopiston (ISY) yliopistonlehtori Lasse Heikkinen on rakentanut sovelletun fysiikan tutkinto-ohjelman alkuun kokonaan uuden opintojakson, jossa fysiikkaa tarkastellaan mm. tieteenfilosofisesta näkökulmasta. Opiskelijoiden kokemuksia ja oppimisen etenemistä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti systemaattisen viikko-ohjelman muodossa. Toistuvien harjoitteiden ja pohdintatehtävien avulla varmistetaan opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen sekä seurataan, miten opintojakson teemat etenevät mahdollisimman sujuvasti ja luontevasti oppimistavoitteiden mukaisesti. Heikkinen huomautti, että analytiikkaa hyödyntäessä ei tulisi käyttää tekniikkaa tekniikan vuoksi vaan oppimisen vuoksi. Professori Erkko Sointu ISY:n Oppimisanalytiikan hyödyntäminen otseohjatun oppimisen tukemisessa koulutuspolun eri vaiheissa (OAHOT)-hankkeen puitteissa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä, jossa tarkastellaan oppimisanalytiikan keinoin tuettuja oppimisprosesseja ja osaamisen kehittymistä tukevia elementtejä erilaisissa konteksteissa. Sointu kertoi, että opiskelijat kokevat kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät -kurssit usein haastaviksi, mutta analytiikan avulla saavutettiin pedagoginen lähestymistapa, joka tuki oppimista läpi kurssin. Sekä Heikkinen että Sointu hyödyntävät opetuksessaan käänteisen, ”flipatun” opetuksen menetelmiä.

Jyväskylän yliopiston projektipäällikkö Raimo Vuorinen haastoi osallistujia pohtimaan, mikä on ohjauksen todellinen rooli osana yliopisto-opetusta ja -opiskelua. Liian usein ohjaus näyttäytyy perustoiminnan puutteita paikkaavana toimintana, jolla ei tunnu olevan selkeästi omaa, tunnistettavaa ja tunnustettua roolia opintopolulla. Vuorinen muistutti ohjauksen luonteesta ja sen objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta. Ohjauksen kohteena ei ole opiskelija vaan se prosessi, jossa opiskelijan valmiudet kehittyvät. Vuorisen puheenvuoro etä- ja lähiohjauksen eettisistä kysymyksistä herätti vilkasta keskustelua ja kommentointia chatissa ja työpajoissa. Ohjauksen ytimessä on ohjattavan tarpeiden kuuleminen ja tunnistaminen. Muun muassa Vehviläinen (Vehviläinen 2014; Souto & Vehviläinen 2019) määrittelee ohjauksen institutionaalisena yhteistoimintana, jossa edistetään ohjattavalle merkityksellisiä prosesseja siten, että ohjattavan tai ohjattavien toimijuus ja osallisuustaju vahvistuvat. Oppimisanalytiikan käytössä riskinä on, että ohjauksen tavoitteet määritellään ikään kuin etukäteen ja instituution tavoitteet ja tarpeet ohjaavat ohjausta. 

Työpajatyöskentely rakentui oppimisanalytiikan hyödyntämiselle ohjaustilanteiden eri vaiheissa: miten dataa tarkastellaan ennen ohjausta, ohjauksen aikana ja ohjauksen jälkeen. Yhdessä työpajassa osallistujat hahmottivat prosessin ytimen seuraavasti: valmistautuminen ohjaustapaamiseen fokusoituu siihen, minkälaiseen muutokseen on tarvetta ja tätä kysymystä pohditaan vuorovaikutteisessa ohjaustilanteessa yhdessä ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä, joiden vaikuttavuutta tavoitellun muutoksen toteutumisen kannalta seurataan ohjauksen jälkeen. Vaatiikin ohjaajalta osaamista nähdä analytiikan tarjoama data yhtenä osana kokonaisuutta ja hyödyntää dataa ohjaustilanteessa siten, että ohjattavan omat tulkinnat, tavoitteet ja tarpeet tulevat ohjauksen keskiöön ennakkodatan sijaan. Yksittäistä opiskelijaa laajemmasta näkökulmasta vaikuttavuutta tarkastellaan arvioimalla mm. uraseurannan kautta, saavutetaanko korkeakouluopintojen myötä todellisuudessa tavoiteltu merkitys työelämään sijoittumisen ja siellä menestymisen kannalta.

Seminaarin päätteeksi hankkeen johtajana toimiva professori Hanni Muukkonen Oulun yliopistosta veti käytyä keskustelua yhteen ja luotsasi katsetta hankekauden jatkotoimenpiteisiin, joiden suuntaviivoja aamupäivän esitykset ja keskustelut ohjasivat oivallisesti. Päivän annin voisimme tiivistää siihen, että ohjaus on kompleksinen kokonaisuus ja analytiikan hyödyntäminen ohjaukseen valmistautumisessa, ohjaustilanteessa ja seurannassa ovat erilaisia prosesseja ja vaativat erilaista ymmärrystä siitä, mitä analytiikkatieto kertoo ohjattavan opintojen tilanteesta. Useissa partneriyliopistoissa toteutetaan kevään 2022 aikana työpajoja oppimisanalytiikan ja sen sovellutusten hyödyntämismahdollisuuksista niin ohjaajien kuin opiskelijoiden tukena.

Seminaarin tallenteen löydät täältä.

Vastaa