Katriina Mielonen, yliopisto-opettaja, LUT
Tommi Haapaniemi, erikoissuunnittelija, UEF
Kirjoitamme blogia hankkeen viimeisellä toimintaviikolla, joten on luontevaa pohtia hieman tulevaa. Ennustajien lahjoja meillä ei ole, mutta onneksi hiljattain julkaistiin EDUCAUSE-konsortion Horizon-raportti (ks. https://library.educause.edu/resources/2022/4/2022-educause-horizon-report-teaching-and-learning-edition), joka luotaa korkeakouluoppimisen ja -opetuksen teknologian tulevaisuutta.
Raportti pohjautuu kansainvälisen asiantuntijapaneelin näkemyksiin. Paneelin 57 osallistujan näkemykset koottiin Delfoi-tutkimusmenetelmällä. Paneeli kokoontui COVID19- pandemian aikana, minkä vaikutukset näkyvätkin selkeästi tuloksissa. Paneeli tunnisti korkeakoulutuksen teknologiaan liittyen keskeisiä megatrendejä ja niihin liittyviä haasteita, joista osa oli nähtävillä jo ennen pandemiaa.
Myös AnalytiikkaÄly-etäohjaus -hanke toteutettiin pandemian aikana ja se nimenomaisesti etsi OKM:n rahoituksen tuella erilaisia oppimisanalytiikan ratkaisuja etänä ja teknologiavälitteisesti tapahtuvan opiskelun ja oppimisen ohjaamisen tueksi.
Horizon-raportissa nostettiin esille kaksi keskeistä haastetta ja riskiä oppimisanalytiikan hyödyntämiselle osana korkeakoulujen päivittäistä toimintaa. Nämä haasteet resonoivat omiinkin kokemuksiimme hankkeen aikana ja ajatuksiimme analytiikan mahdollisuuksista lähitulevaisuudessa.
Yksi on tekninen haaste. Oppimisen ja opetuksen järjestelmiä on runsaasti. Eri toimintoihin on yksittäisiä ohjelmistoja, joista kertyy irrallista dataa ja jotka eivät keskustele keskenään.
Olemme hankkeessakin tiedostaneet erilaisia mahdollisuuksia, joita eri järjestelmistä saatava analytiikkatieto voisi tuoda opiskelijan itseohjatulle oppimiselle ja ohjaajan toiminnalle. Samalla olemme kuitenkin havainneet, että tietojen keräämisessä ja yhdistämisessä on runsaasti teknisiä esteitä. Lisäksi vaikeuskerrointa eri järjestelmien datan yhdistelylle lisää noiden järjestelmien vaihtuvuus ja organisaatiokohtaisuus.
Horizon-raportissa mainittiin myös, että korkeakoulutuksen kasvava riippuvuus ”big datasta” ja analytiikkakyvyistä on tiedostettu jo vuosien ajan, ja että niiden merkitys kasvaa jatkuvasti institutionaalisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Hankkeessammekin havaitsimme sen, että tietoa, dataa, on nykypäivänä runsaasti saatavilla monista eri järjestelmistä ja työkaluista. Esimerkiksi monelle tuttu Moodle tuottaa Itä-Suomen yliopistossa päivittäin yli 300 000 riviä lokitietoa. Datan määrä ja sen keräämisen helppous voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa yksittäiselle opettajalle dataa tulee valtavasti, jopa liikaa, ja hän ei tiedon paljouden keskellä löydä itselleen sitä tärkeintä tarvitsemaansa asiaa.
Opetuksen toteutusmallien vaihtelevuus erilaisine hybriditoteutuksineen koronan jälkeen vaikuttaa analytiikan tiedon tarpeisiin todennäköisesti siten, että toteutusmallista riippuen tiedon tarpeet eroavat opettajien välillä. Jotta opettajien työaika ei menisi tietoviidakossa seikkailuun, tulisi tiedon olla heille helposti saatavilla ja niin, että se olisi aina sen hetken tarpeisiin vastaavaa. Horizon-raportin kuvaamia menestyksen edellytyksiä data-analytiikan ja ”big datan” käytön lisääntymiselle ja menestyksekkäälle hyödyntämiselle olivat mm. riittävät investoinnit henkilöstöön ja resursseihin tietojen raportointia varten.
Toinen suuri haaste liittyi oppimisanalytiikan eettiseen ja tasa-arvoa edistävään käyttöön. Myös opiskelijoiden yksityisyys nousi yhdeksi huolenaiheeksi. Hankkeessamme olemme pyrkineet pitämään oppimisanalytiikan käytäntöjen eettisyyden jatkuvasti kehittämisen keskiössä. Koska sovellukset kehittyvät jatkuvasti ja analytiikan hyödyntämän datan määrä lisääntyy, on todennäköisestä, että yksittäisen opiskelijan on käytännössä melko mahdoton hahmottaa sitä, mitä kaikkea hänen toiminnastaan eri lokeihin jatkuvasti kertyy. Siksi mielestämme analytiikkaa sovellettaessa on tärkeää tarkastella ja avata jatkuvasti tietojen keräämisen ja käyttämisen tarkoitusta siten, että se synnyttää luottamusta. Luottamukseen perustuva oppimisanalytiikan käyttö ei rajoita innovatiivisuutta vaan voi toimia osana opiskelijan oppimiskokemuksia parantavia ja rikastavia tuki- ja ohjauspalveluita.
