Blogi

AnalytiikkaÄly-Etäohjaus

AnalytiikkaÄly-hankkeen työ jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella AnalytiikkaÄly-Etäohjaus-hankkeena vuoden 2022 toukokuuhun asti. Kehittämis- ja tutkimustyötä tehdään edelleen seitsemän yliopiston voimin Oulun yliopiston koordinoimana.

Edelliset puolitoista vuotta ovat asettaneet korkeakoulut uuden haasteen eteen. Etäopetus on ollut uutta usealle opiskelijalle ja opettajalle. Opetuksen lisäksi ohjaus, neuvonta ja muu yhteydenpito on toteutettu pääsääntöisesti etänä. Olemassa olevien työkalujen ja toimintamallien avulla on pidetty yhteyttä ja toteutettu opetusta. Uuden lukuvuoden alkaessa etä- ja hybridimuotoinen yhteydenpito asettaa jälleen uudet raamit vuorovaikutukselle korkeakoulukontekstissa. Sekä työkalut että toimintamallit ovat jo muotoutuneet osaksi opiskelijoiden ja opettajien arkea. On tärkeää kokeilla ja arvioida, miten oppimisanalytiikka voi myös tukea opiskelijoiden ja ohjaajien yhteistä työskentelyä. AnalytiikkaÄly-Etäohjaus-hankkeen tavoitteena on tukimallien ja analytiikkatyökalujen kehittäminen opiskelijoiden itseohjautuvien valmiuksien sekä etäohjauksen ja vuorovaikutuksen tueksi.

AnalytiikkaÄly-hankkeessa kehitettyjä työpöytiä ja käytäntöjä hyödynnetään nykyisen hankkeen kehittämis- ja tutkimustyössä. Pilotoinnit, simulaatiot ja työkalujen testaus jatkuu partneriyliopistoissa. Lisäksi työ eettisten kysymysten ja lainsäädännön osalta jatkuu osana oppimisanalytiikan hyödyntämistä etäohjauksessa. AnalytiikkaÄly-Etäohjaus-hankkeen työnä on myös ohjausprosessit. Etä- ja hybridiohjauksen analytiikkatietoa käyttävän tukimallin ja analytiikkatyövälineiden kokeilut tuottavat tietoa korkeakoulukentän käyttöön.

Jenni Kunnari, Oulun yliopisto

Blogi

Oppimisanalytiikan linjaustyö Turun yliopistossa

Yksi keskeinen tapa edistää oppimisanalytiikan käyttöä omassa korkeakoulussa on oppimisanalytiikan linjauksen (policy) muodostaminen, joka ohjaa ja mahdollistaa oppimisanalytiikan käyttöä organisaatiossa. Jiri Lallimo kirjoitti Oppimisanalytiikan linjauksesta maaliskuun blogikirjoituksessa ja kuvasi kuinka linjauksen tekeminen on edennyt Aalto yliopistossa. Tässä kirjoituksessa kuvaan lyhyesti sitä, kuinka vastaavaa prosessia on edistetty Turun yliopistossa.

Työ Turun yliopistossa aloitettiin Aallon linjausluonnoksen pohjalta. Karkean lokalisoinnin jälkeen luonnos otettiin opintoasiainjohtajan esityksestä yliopiston sisäisen ohjeistuksen tiimin käsiteltäväksi yhteistyössä analytiikan asiantuntijoiden kanssa. Sisäisen ohjeistuksen tiimi on pieni ja monipuolinen työryhmä, joka edustaa erityisesti opintohallintoa ja sisältää myös ylioppilaskunnan edustuksen.

Tavoitteena oli ensi vaiheessa paitsi sovittaa linjaus Turun yliopiston dokumenttien tyyliin, niin myös tuoda se omille toimijoillemme lähestyttävään muotoon. Aallon ja ulkomaisten yliopistojen malli loi hyvän pohjan työlle, mutta toi myös mukanaan haasteita. Monet oppimisanalytiikan asiat voidaan nähdä kansallisesti yhteisinä. Toisaalta taas analytiikan käyttöä ohjaavan dokumentin tulisi rakentua organisaation omista lähtökohdista käsin ja toisen valmiin tekstin taakse kytkeytyvää ajattelua voi olla vaikea tavoittaa. Linjauksesta muodostuu oman organisaationsa ja sen toimijoiden näköinen. Turussa onkin päädytty nimimuotoon Oppimisanalytiikan ohjelma.

Tehtävää kehitystyötä on nyt esitelty yliopiston Koulutusneuvostolle sekä opintohallinnolle ja olemme juuri päättämässä ensimmäisen kommenttikierroksen. Tällä kierrokselle olemme kuulleet erityisesti erilaisia asiantuntijatahoja, kuten tietosuojavastaavaa, analytiikkaan perehtyneitä opettajia sekä opetuksesta vastaavaa vararehtoria. Päivitettyämme ohjelmamme saadun palautteen pohjalta, toteutamme toisen tiedekunnille ja muille yksiköille suunnatun kommentointikierroksen. Sen jälkeen ohjelma tavoitteellisesti saadaan valmiiksi ja yliopiston johdon hyväksyttäväksi syksyn loppuun mennessä.

Selvänä haasteena prosessin aikana on teeman suhteellinen vieraus monille tahoille. Ohjelma pyrkii kuvaamaan sellaista toimintaa, jota ei vielä systemaattisesti harjoiteta. Tämä asettaa ohjelmalle ja sen tekijöille erilaisia kysymyksiä esimerkiksi opetuksen vapauden ja analytiikan systemaattisen hyödyntämisen suhteesta. Tämän vuoksi on ollut keskeistä, että työskentelyssä on ollut ja tulee olemaan mukana niin opiskelija-, opettaja-, kuin hallintoperspektiiviä. Pyrimmekin Aallon tavoin ajattelemaan ohjelmaa myös dynaamisesti, jotta se voi tulevaisuudessa kehittyä yhdessä oppimisanalytiikan käytäntöjen kanssa.

Janne Mikkola

Turun yliopisto

Blogi

AnalytiikkaÄly Pedaforumissa

Pedaforum-päivät järjestetään Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä 20.-21.8.2020. Varsinaisten seminaaripäivien lisäksi keskiviikkona 19.8. järjestetään verkostotapaamisia. Tänä vuonna seminaari on maksuton ja se järjestetään täysin verkossa. Päivien teema on Pyörällä päästään – pilveen ja paikalle ja seminaarin ohjelma rakentuu jatkuvan oppimisen, avoimen oppimisen ja digitalisaation sekä kampuskokemuksen, erilaisten oppimisympäristöjen, oppijoiden ja esteettömyyden ympärille. 

Oppimisanalytiikan teema on myös vahvasti esillä päivien aikana, sillä järjestämme keskiviikkona 19.8. oppimisanalytiikan verkostotapaamisen yhteistyössä APOA-hankkeen kanssa ja hankkeellamme on seminaarissa peräti kuusi esitystä/työpajaa! Seminaarin ohjelman löydät kokonaisuudessaan täältä, mutta alta löydät kätevästi kaikki osiot, joissa AnalytiikkaÄly-hankkeemme on mukana.

Keskiviikko 19.8.2020

Oppimisanalytiikan verkostotapaaminen! Oppimisanalytiikan verkostotapaamisessa pureudutaan kahden hankkeen kuulumisiin ja tuloksiin sekä keskustellaan aktiivisesti ja osallistavasti oppimisanalytiikan ajankohtaisista tuulista.

Verkostotapaamisen ohjelma:

10.00 Tervetuloa!

10.05-12.00 Hankkeiden kuulumiset

AnalytiikkaÄly: Työkaluja oppimisanalytiikan käyttöönoton tueksi ja kurkistus tuleviin pilotteihin

APOA: Kokemuksia piloteinneista ja suositukset oppimisanalytiikan käyttöönottoon

12.00-13.00 Lounastauko

13.00-14.00 Analytiikkajaosto: oppimisanalytiikan kansalliset kuulumiset ja oppimisanalytiikan viitekehys

14.00-15.00 Työpajatyöskentelyä:  Miten tästä eteenpäin? Miten oppimisanalytiikan verkosto organisoituu? Miten oppimisanalytiikkaa voidaan edistää hankkeiden päättymisen jälkeen?

Verkostotapaaminen järjestetään Zoomissa. Suosittelemme tietoturvasyistä lataamaan Zoom-sovelluksen uusimman version laitteille jo etukäteen. Selaimista parhaiten Zoomia tukee Google Chrome. Verkostotapaamisessa käytämme odotusaulaa, joten liitythän tapaamiseen omalla nimelläsi. Selkokieliset Zoomin käyttöohjeet löydät täältä.

Pääset lukemaan esityksien ja työpajojen abstraktit klikkaamalla esitystä.

Torstai 20.8.2020

Rinnakkaissessio 1 klo: 14-15.30 Workshop: Opiskelija AnalytiikkaÄly dashboard hands-on

Rinnakkaissessio 1 klo:14-15.30 Workshop: Työkaluja ja toimintamalleja oppimisanalytiikkatiedon käytön tueksi: juridiikka ja johtaminen

Rinnakkaissessio 1 klo:15-15.30 Listen & Learn: Opintopolku palvelupolkuna AnalytiikkaÄly-hankkeessa

Perjantai 21.8.2020

Rinnakkaissessio 2 klo: 10.15-11.45 Workshop, Opintopolku blueprint ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen opiskelun tukena

Rinnakkaissessio 2 klo: 10.45-11.15 Listen & Learn: Kohti oppimisanalytiikan käyttöä: omaopettajien kokemus roolistaan ja oppimisanalytiikan työpöydän käytöstä ohjauksessa

Rinnakkaissessio 3 klo:12.30-13.00 Ideas and practices: Data-driven approach to developing support processes for learning, teaching and management in higher education: Modeling factors affecting study success from large-scale study-related data

Nähdään Pedaforumissa!

Blogi

Palvelumuotoilu auttaa hahmottamaan oppimisanalytiikan käyttökontekstia

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen osana opiskelijan opintopolkua on laaja kokonaisuus, ja analytiikan käyttökokemukseen voivat vaikuttaa myös monet ulkoiset seikat opiskelijan ympäristössä ja opintopolussa. AnalytiikkaÄly -hankkeessa on kevään 2020 aikana hyödynnetty palvelumuotoilun näkökulmaa oppimisanalytiikan hahmottamiseen osana opiskelijan opintopolkua.

Palvelumuotoilu keskittyy ihmislähtöisen näkökulman ja systeemisen muotoiluajattelun kautta kehittämään ja suunnittelemaan palveluita, järjestelmiä ja prosesseja. Palvelumuotoilun menetelmät auttavat hahmottamaan palveluita yksittäisistä palvelukohtaamisista aina laajojen palveluekosysteemien rakenteisiin. Palvelun ymmärtämisen ja suunnittelun keskiössä ovat ihmiset, kuten käyttäjät, palveluntarjoajat, partnerit ja muut sidosryhmät, sekä heidän tarpeensa ja toiveensa palvelua kohtaan. Erityisesti käyttäjätarpeita pyritään tarkastelemaan ja ymmärtämään syvällisesti, jotta kehitettävä palvelu vastaisi tarpeisiin mahdollisimman kattavasti.

Palvelumuotoiluprosessissa palvelun rakenteita tarkastellaan niihin linkittyvien ihmisten lisäksi myös palveluympäristöjen, toimintamallien, palveluprosessien sekä palvelukanavien, kuten käyttöliittymien kautta. Näistä palvelun ”kontaktipisteistä” voidaan rakentaa palvelukohtaamisten jatkumo eli palvelupolku, joka rakentaa mahdollisimman kattavan ja tarkoituksenmukaisen palvelukokemuksen käyttäjälle. Palvelupolku on työkalu tarkastella palvelukohtaamisia kriittisesti sekä arvioida, miten palvelun osia voidaan kehittää oikeaan suuntaan, jotta käyttäjien tarpeet tulee kohdattua koko palvelupolun aikana.

AnalytiikkaÄly -hankkeessa opiskelijan opintopolkua on hahmotettu palvelupolkuna ja pyritty siten ymmärtämään oppimisanalytiikan kontekstia opiskelijan silmin. Hankkeessa kerättyyn tarvekartoitukseen pohjautuva palvelupolku liittää AnalytiikkaÄly -sovelluksen opiskelijan opintopolkuun opintoihin hakemisesta lähtien aina valmistumisen jälkeiseen aikaan asti, ja nostaa esiin tarpeita ja haasteita, joihin sovelluksen toiminnot voivat polun aikana tuoda ratkaisuja.

Oppimisanalytiikan ihmislähtöinen tarkastelu osana opiskelijan opintokokemusta voi antaa paremman ymmärryksen oppimisanalytiikan kontekstista, sen sovellutusten käytöstä suhteessa opintopolkuun, sekä siihen vaikuttavista ulkoisista tekijöistä, kuten opinnoissa tapahtuvat aikataulumuutoksista esimerkiksi opintojen ohella tapahtuvan työskentelyn tai perhesyiden vuoksi. Tällaisia muutoksia on haasteellista ennakoida analytiikan keinoin, mutta ne ovat inhimillisiä tekijöitä, joita on hankkeessa havainnollistettu palvelumuotoilun keinoin osaksi opintojen aikaista palvelupolkua.   Palvelumuotoilun näkökulmaa oppimisanalytiikkaan avataan lisää AnalytiikkaÄlyn webinaarissa ”Opintopolku palvelupolkuna – analytiikan näkökulmia” tiistaina 18.8. klo 13-14. Lisätietoja hankkeen webinaarisarjasta saat täältä.

Titta Jylkäs

Lapin yliopisto

Blogi

Can analytics provide support and solutions in challenging situations?

The coronavirus has forced several educational institutions from basic education to higher education to take quite a digital leap in recent days. On a very fast schedule we switched to distance learning and working. Some higher education institutions have reported transferring to online learning in just a few weeks instead of previously planned months. Common worries of teachers and administrators in this situation are securing the continuation of the learning process, as well as ensuring that learning outcomes are achieved in digital environments. At the same time learning in digital environments from home requires better self-management skills from students as learning opportunities are more flexible and less supervised. Students who previously used help and direction from learning support may also have lost some of the resources.  

In these challenging times learning analytics can be utilized to become eyes and ears of a teacher and to support students’ learning process. By tracking students’ actions in learning environments and providing meaningful summaries and visualization to teachers, learning analytics can help teachers keep a constant overview of what is happening in the digital classroom, which students are progressing with their assignments and which ones need more help and personal attention from the teacher.   

Students on the other hand may benefit from more direct learning analytics support in a form of content suggestions and reminders to facilitate time management. Learning analytics may help keeping track of the study path, providing a track of completed studies and giving a structured overview of what courses still have to be mastered. All of the mentioned earlier could provide support and a sense of structure needed in one’s studies in challenging situations.   

Just as everyone else, our project has also adapted to the state of emergency in the country. Project meetings are now as well happening virtually so project partners can still collaborate successfully and do their work remotely from home. As we planned to have piloting sessions this spring, they are now transferred to purely online piloting and we will try to reach students online so they could try out and evaluate first the simulation and then the student dashboard as well. Teacher tutor piloting has also moved online, as teacher tutors now have instructions to carry out tutoring sessions with students using digital communication means.  

With our project team we are very happy to help create and develop tools and ways to utilize learning analytics that could benefit students and teachers in their everyday work and in extraordinary circumstances. Although the situation is hard for all educational communities there are resources and opportunities that teachers, students and researchers can utilize to succeed in their endeavors.   

Egle Gedrimiene ja Henna Määttä

University of Oulu