Oppimisanalytiikalle on tyypillistä, että sen avulla kerätään monin eri tavoin ja hyödynnetään eri yhteyksissä opiskelijan toiminnasta syntyvää tietoa ilman, että opiskelijan tarvitsee joka vaiheessa tietoisesti ja aktiivisesti sitä tuottaa. Yliopiston on henkilötietoja käsittelevänä rekisterinpitäjänä arvioitava oppimisanalytiikan tietojen käsittelyyn liittyviä riskejä niiden hallitsemiseksi sekä henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.
AnalytiikkaÄly-hankkeen osana toteutetussa selvityksessä Oppimisanalytiikka ja opiskelijatietojen käsittely yliopistossa (Ouli, J. & Voutilainen, T. 2019) on tarkasteltu monipuolisesti eri oikeudellisia kysymyksiä oppimisanalytiikan käytöstä yliopistokoulutuksessa erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Raportin liitteenä on myös oppimisanalytiikan näkökulmasta muokattu yksinkertaistettu riskiarviomalli tietojen käsittelyn riskien arviointiin erilaisille oppimisanalytiikan käyttötapauksille. Olemme valmistelleet tämän mallin pohjalta erillistä työvälinettä riskiarvion toteuttamiseksi, joka on tarkoitus julkaista ohjeistuksineen verkossa avoimesti käytettäväksi. Julkaistavan työvälineen muotoa hiotaan vielä. Valmistelun haasteellisuutta on lisännyt se, että uudenlaisen teknologian ohella asiaan liittyvä lainsäädäntö on osittain suhteellisen tuoretta. Tästä johtuen ohjeistuksia tai käyttötapauksia asiaan on melko vähän löydettävissä.
Oppimisanalytiikan riskien arvioinnissa omat haasteensa luovat myös painotuksiltaan erilaiset riskitekijät. Esimerkiksi yksi merkittävä riskitekijä on se, mikäli analytiikan käytön yhteydessä tehdään opiskelijaa koskevia automaattisia päätöksiä. Nimittäin Oulin ja Voutilaisen selvityksen perusteella ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi automaattisen päätöksenteon hyödyntämisen oppimisanalytiikan käyttötapauksissa. Samankaltaisia asioita on noussut julkiseen keskusteluun myös koskien Kelan ja verottajan automaattisia päätöksiä.
Hankkeessa valmisteltava riskiarvion työväline ei automaattisesti vastaa siihen kysymykseen, onko rekisterinpitäjän toteutettava tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi. Se kuitenkin antaa oppimisanalytiikan erityiskysymyksiin sovelletun pohjan ja nostaa esille keskeiset pohdittavat riskit ja näkökulmat, joita joka tapauksessa on tietosuoja-asetuksen riskiperusteisen näkökulman mukaan arvioitava.
On myös huomattava, että vaikka tietojen käsittely riskiarvion näkökulmasta olisi oppimisanalytiikan käytössä hyvällä mallilla, on erikseen tarkasteltava myös sitä, toteutetaanko sitä eettisesti kestävin käytännöin ja perustein ja minkälaiset periaatteet analytiikan käyttöön hyväksytään ja miten eri tahojen vastuut toiminnassa määritellään. Lisäksi on huomattava Oulin ja Voutilaisen selvityksen perusteella se, että oppimisanalytiikkaa ei voida kehittää yliopistoissa pelkästään tietosuojalainsäädännön näkökulmasta, koska toimintaan vaikuttaa kansallisen liikkumavaran puitteissa yleishallinto-oikeudellinen sääntely, joista keskeisimpiä ovat hallintolaki, julkisuuslaki ja tiedonhallintalaki sekä erityislakina yliopistolaki.
Erikoissuunnittelija Tommi Haapaniemi, Opintopalvelut
Projektitutkija Meri Sariola, Oikeustieteiden laitos
Itä-Suomen yliopisto